Nivelrikko - monen lemmikin vaiva

Nivelrikko on hyvin yleinen syy koiran tai kissan eläinlääkärikäynnille. Nivelrikkoa saattaa kehittyä kaikenikäisille mutta selvänä enemmistönä potilaista on jo korkeampaan ikään ehtineet lemmikit. Usein oireet kehittyvät pikkuhiljaa: varsinkin koirilla tyypillistä on nivelrikkoisen nivelen kankeus heti levon jälkeen - levosta liikkeelle lähtiessä, nivel vertyy usein käytön myötä.

Sen sijaan että jäykkyys ja liikkumishaluttomuus kuitataan “iän mukanaan tuomana ilmiönä”, kannattaa oireiden taustaa selvittää oman eläinlääkärin kanssa – useimmiten lemmikin elämänlaatua voidaan parantaa.

Nivelrikko?

Nivelrikossa, nivelen eri osissa, tavallisesti monissa osissa, on pysyviä vaurioita. Epänormaaleja muutoksia voidaan todeta nivelrustoissa, nivelkapselissa, nivelnesteessä ja nivelruston alaisessa luussa. Nivelpinnoille voi kehittyä vaurioita: nivelrusto voi irtoilla ja muodostaa niveleeseen nk. irtopaloja.

Nivelrikossa, nivelnesteessä todetaan useita tulehduksellisia muutoksia.Nivelrikkomuutosten takia nivelen normaali toiminta häiriintyy: nivelen normaali liikelaajuus kavenee, liike aiheuttaa kipua ja epämukavuutta sekä kipua ilmenee myös levossa.

Nivelrikko alentaa selvästi elämänlaatua ja liikkumisesta saattaa tulla hyvin epämiellyttävää: lemmikki ei ehkä enää lähde mielellään ulkoilemaan tai ulkoilureissut lyhenevät selvästi lemmikin haluttomuuden takia.

Nivelestä

Nivelen tarkoitus on liikkua: jollei se liiku, normaali rakenteinenkaan nivel ei voi hyvin. Tätä perustotuutta ei voi kiertää millään lisäravinteella tai lääkkeellä.

Tämä pätee myös nivelrikon hoitoon: mietitään keinoja kuinka ylläpitää nivelen liikkuvuutta ja lemmikin kykyä liikkua: lisäravinteet ja lääkkeet täydentävät hoitoa.

Nivelrikon kehittyminen

Nivelrikko voi kehittyä rakenteellisesti normaaliin niveleeseen jos siitä ei pidetä huolta: ylipaino rasittaa nivelen rakenteita, liian voimakas ja yksipuolinen liikunta voi olla vahingollista, niveleen kohdistuvat ulkopuoliset voimat (esimerkiksi trauma) voivat vaurioittaa rakenteita kuten polven ristisidettä.

Erityisen herkkiä nivelet ovat kasvuvaiheessa, erityisesti nopeasti kasvavilla koiraroduilla: liikuntaa pitää olla sopivasti ja ruuan ravintoainekoostumuksen täytyy vastata lemmikin tarpeita jotta luusto ja nivelet kehittyisivät tarkoituksenmukaisesti.

Alttiimpia nivelrikolle ovat nivelet joiden rakenne ei ole optimaalinen: tästä esimerkkinä erityisesti lonkkanivelet ja kyynärnivelet, joiden röntgenkuvaaminen onkin monien rotujen virallisessa perinnöllisten sairauksien vastustamisohjelmassa.

Koiraroduittain on eroavaisuuksia: tietyissä roduissa, etenkin suuremmilla koirilla, on taipumusta esimerkiksi lonkkien tai kyynärnivelien dysplasioille eli kasvuhäiriöille, pienemmillä koirilla tavataan enemmän taas polvinivelen ongelmia: mm. polvilumpion luksaatiota eli sijoiltaanmenoa.

Nivelrikon ennaltaehkäisy

Kun lemmikin kanssa käydään pennusta saakka säännöllisesti eläinlääkärissä, eläinlääkäri tekee havaintoja tuki- ja liikuntaelimistöstä ja ohjaa tarvittaessa oikeisiin jatkotutkimuksiin.

Monet koirarodut kuuluvat PEVISA-ohjelman pariin, jolloin jalostuksessa otetaan huomioon erityisriskit. Näihin rotukohtaisiin riskeihin on syytä pentua harkitsevan tutustua jo ennakkoon. Mikäli rodulla on riski esimerkiksi lonkkanivelten dysplasiaan eli kehityshäiriöön, on PEVISA-ohjelmassa tavallisesti sisällytettynä vanhempien lonkkien arvioimispakko ja tietty kriteeristö, millaisia koiria jalostukseen pitäisi käyttää tulosten perusteella.

On hyvä huomioida, että vaikka koiran esimerkiksi lonkkanivelet todettaisiin nuorena terveiksi ja rakenteellisesti moitteettomiksi, voi tällaisiinkin niveliin kehittyä ajan myötä nivelrikko.

Yksittäinen erittäin tärkeä tekijä nivelten terveyden kannalta on optimaalinen paino. Ylipaino on nivelille ylikuormittavaa. Ja: koska rasvakudos on hormonaalisesti aktiivista, on ylipaino jo itsessään sairauteen verrattavissa oleva häiriötila elimistön tasapainon kannalta: paitsi nivelrikkoon, linkittyy ylipaino myös riskiin sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja useisiin sisäelinsairauksiin. Lihavan lemmikin elämänlaatu on normaalipainoista kaveria heikompi. Vaikeasti lihavan koiran elinikä jää tutkitusti noin 2 vuotta lyhyemmäksi verrattuna ihannepainossa olevaan lemmikkiin.

Liikuntatottumuksissa on hyvä huomioida, että lemmikkikin tarvitsee lämmittäviä harjoituksia ennen voimakasta liikuntaa. Tämä on erityisen tärkeää vaikkapa agility-koirilla joiden varsinainen suoritus on vauhdikas ja hetkellisesti otetaan ns. kaikki irti. Tietoisuus lämmittelyn merkityksestä onkin ilahduttavasti viime vuosina noussut urheilukoirapiireissä.

Liiku, liiku usein

Meillä ihmisillä suuri osa päivästä kuluu helposti maaten tai istuen. Vaikka harrastaisi useita kertoja viikossa liikuntaa, on useilla meistä valtaosa vuorokaudesta passiivista olemista: yöt maataan ja päivät istutaan.

Ja niimpä suositellaankin edes lyhyitä kuntohetkiä päivän lomaan. Tätä ajattelua kannattaa mielestäni laajentaa myös lemmikeihin ja miettiä keinoja, joilla liikkumista saisi päivään useita kertoja yhden tai kahden pitemmän lenkin lisäksi.

Ennaltaehkäisy

Jos lemmikillä on todettu nuorena nivelrikolle altistavia nivelrakenteina, voidaan joissakin tapauksissa nivelrikkoa ehkäistä ja elämänlaatua parantaa, aikaisessa vaiheissa suoritetuilla kirurgisilla toimenpiteillä. Muutamia mainitakseni:

lonkkadysplasiaa voidaan korjata mm. häpyluun ruston lämpöluudutuksella, lonkkamaljakon kääntöleikkauksella tai lonkkaproteesilla. Jos lemmikillä todetaan polvilumpion tai -lumpioiden sijoiltaanmeno, voidaan polvinivelen toimintaa vakauttaa kirurgisesti mm. lumpiouran syventämisellä tai sääriluun yläpään kyhmyn siirtämisellä.

Koira vs kissa

Koirat ja kissat ovat liikkujina kovin erilaisia. Kissat liikkuvat luonnostaan sulavasti ja kissamaisen pehmeästi. Kissoja ei tavallisesti ulkoiluteta samassa mittakaavassa kuin koiria, joten tältäkin osin tarkkailu jää vähäisemmäksi.

 

Kun koiralla havaitaan aiemmassa vaiheessa ontumista, kissoilla selvä ontuminen kielii jo vakavasta toimintahäiriöstä.

Vanhalla kissalla ainoa ulospäin näkyvä nivelrikon oire on usein aktiivisuuden väheneminen ja liikkumiskäytäntöjen muutos: erityisesti korkeammille tasoille hyppääminen saattaa jäädä kokonaan pois, tai kissa alkaa empimään ja aiempaa enemmän keskittymään hyppyihinsä.

Seuraava pätee koiraan ja kissaan: Jos nivelrikkoa on lonkissa, ristiselässä tai selän alaosassa, näkyy tämä erityisesti hyppäämisvaikeutena alhaalta ylös. Jos nivelrikkoa on enemmän etupäässä (kaularanka/rintaranka/eturaajat), vaikuttaa se selvemmin alas hyppäämiseen ja laskeutumiseen esimerkiksi portaissa.

Nivelrikon hoito

Nivelrikon kehityttyä muutoksia ei voida poistaa; muutosten etenemistä voidaan hidastaa, kiputuntemuksia vähentää ja toimintakykyä ylläpitää mm. seuraavin mahdollisuuksin:

* Oikeanlainen liikunta:

a) Uinti ja vesikävely: nivelvaivaiselle pehmeä liikkumismuoto on uinti. Vedessä nivelet saavat liikettä vastuksen ollessa pieni ja lihakset vahvistuvat. Koiraa voi uittaa paitsi luonnonvesissä, myös koirille tarkoitetuissa uimaloissa.

Uimista vakautetaan ja vastusta säädetään koirauimaloissa liiveillä jotka kannattelevat koiraa. Liivejä on erilaisia: toiset tarjoavat nostetta enemmän kuin toiset. Vesikävelyssä lemmikkiä kävelytetään vesialtaassa olevalla kävelymatolla.

Veden määrää ja maton vauhtia sekä alustan kulmaa säätämällä saadaan harjoitusvaste sopivaksi ja sopivan haastavaksi.

 

b) fysioterapeuttiset harjoitteet: lemmikkiä voi jumppauttaa eläinfysioterapeutilla säännöllisesti ja eläinfysioterapeutit antavat myös tarkempia ohjeita kotona tapahtuvaan jumppaamiseen tekemiensä löydösten perusteella.

 

* Ravinteet:

Käytetyimpiä ovat glukosamiini, kondroitiinisulfaatti, MSM (metyylisulfonyylimetaani) ja omega3-rasvahappovalmisteet.

Lisäravinteilla voidaan vaikuttaa nivelten aineenvaihduntaan: antamalla tukea uusiutumiseen ja tulehdustilojen hillintään.

* Lääkkeet:

Eläinlääkäri arvioi tapauskohtaisesti lääkityksen tarpeen. Käytetyimpiä lääkkeitä nivelrikon hoitoon ovat erilaiset tulehduskipulääkkeet.

 

Mikäli aihe herätti kysymyksiä, vastaan mielelläni allaolevaan kommenttikenttään tai jaakko@viimeinenpalvelus.fi

 

Eläinlääkäri Jaakko Väyrynen

www.viimeinenpalvelus.fi

Kirjoitus julkaistu blogiyhteistyössä www.morrr.com kanssa.