morrr.com

Tunnista dementian oireet koiralla tai kissalla

Julkaistu alunperin blogiyhteistyössä morrr.com kanssa 22/11/16

Iän karttuessa elintoiminnot hidastuvat ja rapistuvat, niin myös hermostossa. Tämä saattaa johtaa dementiaan, eli oireyhtymään jossa muistitoiminnot, havannointikyky sekä ajattelukyky kokonaisuudessaan heikkenee.

Meillä ihmisillä kielellisen kommunikaatiomme takia, dementia huomataan luonnollisesti aiemmin kuin lemmikeillämme. Koiralla ja kissalla dementia kehittyy usein pitemmälle ennen omistajan havahtumista lemmikkinsä käytökseen. Dementia on luonteeltaan etenevä sairaus, mahdollisuuksia hidastaa ja hoitaa sairautta, käsitellään kirjoituksen loppupuolella.

Dementian diagnosointi ja tutkimus lemmikkeillä on vasta alkuvaiheessa. Lisääntyvän tutkimustiedon myötä saamme kuitenkin koko ajan lisätietoa aiheesta ja mahdollisuudet vaikuttaa dementoituvan lemmikin elämänlaatuun paranevat. Tutkimustiedon valossa yli 7-vuotiailla koirilla ilmenevistä käytösoireista yli 75% johtuu aivoissa tapahtuvista rappeumamuutoksista. Koirien ja kissojen dementiaa kutsutaan, erityisesti eläinlääketieteellisessä ammattikirjallisuudessa, yleisemmin kognitiiviseksi dysfunktioksi.

Dementian oireet

Dementiaa sairastava lemmikki saattaa olla poissaoleva ja aiemmin rutiininomaisesti sujuneet arkikäytännöt saattavat alkata takkuamaan ja herättämään epäilyksiä omistajassa. Keskeistä on havannoida lemmikkimme käytöstä ja reaktioita ympäristöä, ihmisiä ja muita eläimiä kohtaan.

Koirilla kognitiivisten häiriöiden selvittelyyn käytetään englanniksi nk. DISH-systeemiä (Disorientation, Interact less, Sleep pattern disturbed, House training lost). Vapaa suomennos englanninkielisistä termeistä tätä blogikirjoitusta silmälläpitäen:

D – disorientation -> Eksyneisyys eli heikentynyt kyky orientoitua ympäristöön

I – Interact less -> Vuorovaikutteisuuden häiriöt

S – Sleep pattern disturbed -> Unirytmin häiriöt

H – House training lost – Sisäsiisteys taantuu

Käsitelkäämme lyhyesti siis tätä blogikirjoitusta varten kääntämäämme EVUS-systeemiä.

Eksyneisyys

Tutuissa paikoissa, kuten kotona, liikkuminen saattaa aiheuttaa vaikeuksia. Missä oli ovi? Missä oli peti? Aiemmin tuttu ulkoilureitti voi aiheuttaa hämmennystä: mihin tästä pitäisi mennä? Havainnointikyky alenee: ovikello tai puhelimen pirahdus saatta aiheuttaa totutusta poikkeavan reaktion. Lemmikki saattaa olla poissaoleva: tuijottaa seinää tai “tyhjää”.

Vuorovaikutteisuuden häiriöt

Lemmikki saattaa hakeutua vähemmän paijattavaksi. Omistajan palatessa kotiin, tervetuloseremonia voi muuttua. Käytös muita lemmikkejä kohtaan saattaa erilaistua, tavallisesti aggressiivisemmaksi: aiemmin tutut kaverit saattavat aiheuttaa ärsyyntymistä.

Unirytmin häiriöt

Unenmäärä saattaa selvästi lisääntyä tai vähentyä. Lemmikki saattaa harhailla yöllä ympäri kotia. Koira saattaa haukkua ja ulvoa öisin, kissa huutaa.

Mitä jos epäilen lemmikkilläni dementiaa? 

Jos epäilet lemmikilläsi dementiaa, suosittelen eläinlääkärilläsi käyntiä. Yksittäinen oire voi liittyä useaan eri sairauteen, ja tämän vuoksi muiden sairauksien poissulkeminen on tärkeää ja palvelee lemmikkisi hyvinvointia.

Jos eläinlääkäri toteaa lemmikilläni dementian, kuinka toimimme? 

Eläinlääkärisi voi vielä tarkentaa, onko kysymyksessä alkava, jo selvästi puhjennut tai pitkälle kehittynyt dementia.

Yhtä ja oikeaa sekä varmasti toimivaa lääkettä dementiaan ei ole. Tapauksesta riippuen, hoidoksi voidaan määrittää ihmisten dementian hoitoon tarkoitettuja lääkevalmisteita.

Paitsi lääkehoito, ruokavaliossa on syytä huomioida antioksidantit sekä laadukkaat rasvahapot.

Tärkeää on huomioida arkielämän sujuvuus. Lemmikin elämää saattavat helpottaa mm. liukuesteet, ylimääräiset rappuset tai tiheämpi tarpeilla käyttäminen.

Tärkeintä on rauhallinen sekä ymmärtävä suhtautuminen lemmikkiisi ja muuntuneiden tarpeiden ymmärtäminen ja huomiointi koko perheen kesken.

Kirjoituksessa käytetty aineisto: 1 .- Landsberg GM, Head E: Aging and effects on behavior, In: Hoskins JD (ed): Geriatrics and Gerontology of dog and cat, 2 ed. Inter-Medical: Buenos Aires, 2004, 31 - 44 2 .- Fatjó J, Manteca X: Problems of aggression in geriatric animals, In: RM Gerosa (ed): Geriatrics canine. Inter-Medical: Buenos Aires, 2007; 30 - 44 3 .- Overall K. Medical differentials with potential behavioural manifestations. Vet Clin. Small Anim, Pract 2003; 33: 213-229