Lemmikin ikääntymisen lyhyt oppimäärä
Eläinlääkärinä tulee useasti tilanteisiin, joissa ikääntyneen lemmikin omistajat toivoisivat rakkaan lemmikkinsä voivan elää pidempään. Ja moni toteaakin eutanasiapäätöksen olevan se raskain asia lemmikin omistajana. Useita kysymyksiä nousee mieleen näissä tilanteissa. Miksi koirien ja kissojen elämänkaari on niin paljon lyhyempi kuin ihmisten? Miksi lemmikki ei voi viipyä kauemmin luonamme?
Pohtiessamme vastauksia näihin kysymyksiin meidän tarvitsee miettiä lemmikkimme elinkaarta. Käytännössä lemmikkieläinten elämässä kasvu ja kehitys ovat nopeutettua ihmiseen verrattuna.
Otetaan esimerkiksi hampaiden kehitys. Pennut syntyvät ilman hampaita, mutta ne alkavat kehittyä 3 viikon iässä lähtien ja koko hampaisto onkin yleensä puhjennut jo 45 päivän ikäisenä. Tavallisesti hampaat ovat vaihtuneet pysyviin hampaisiin puolen vuoden ikään mennessä. Tämä on paljon nopeampaa verrattuna ihmislapsen hampaiden kehitykseen, johon voi kulua 4-7 kuukautta ennen kuin ensimmäiset hampaat edes puhkeavat.
Toinen biologinen asia, jossa koirat ja kissat kehittyvät paljon nopeammin on lisääntyminen. Pennut voivat tulla sukukypsisksi jo 6 kuukauden iästä alkaen. Myös niiden tiineysaika on ainoastaan 60-65 päivää ja jälkeläismäärä voi olla huimat tusina.
Kaikki tämä nopeutettu kasvu johtaa siihen, että koirien ja kissojen elimistö tekee kokoajan töitä nopeutetulla tahdilla ja tämä nopeuttaa myös ikääntymisprosessia. Huomioon otettavaa on myös se, että nopea kehitys kuluttaa päivittäisessä elämässä paljon energiaa. Ihmisten normaali ruumiinlämpö on noin 36,5 astetta, kun taas koirien ja kissojen ruumiinlämpö vaihtelee 38 ja 39 asteen välillä. Tämä pari astetta korkeampi ruumiinlämpö tarkoittaa sitä, että sen ylläpitoon koirat ja kissat tekevät paljon enemmän töitä. Lisäksi koiran ja kissan aineenvaihdunta on korkeampi ihmiseen verrattuna ja ne kuluttavat lähes puolet enemmän kaloreita kuin ihminen päivittäin elämässään.
Elämän pituuteen vaikuttaa kaikilla nisäkkäillä universaali sääntö; mitä suurempi eläin sitä pidempi sen elämä on ja mitä pienempi eläin sen lyhyempi.
Asiaa voidaan myös ajatella sydämen koon kautta. Pienempi sydän lyö tiheämmin kuin suuri sydän. Esimerkiksi ihmisen sydän lyö keskimäärin 70 kertaa minuutissa. Hiiren sydän sykkii vajaat kuusisataa kertaa ja valaan 20 kertaa minuutissa.
Jos vertaillaan nisäkkäiden sydämen sykähdysten kokonaismäärää eliniän aikana, päädytään mielenkiintoiseen tulokseen. Sydämen sykähdysten määrä on melko lailla vakio. Nisäkkään sydän lyö noin 800 miljoonaa kertaa elämän aikana, ihmisellä hieman enemmän. Lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että nämä lyöntimäärät tulevat täyteen paljon nopeammin kissoilla ja koirilla ihmiseen verrattuna. Siispä pienillä elämillä kuten hiirillä on kiire kasvaa ja kehittyä lisääntymiskykyisiksi yksilöiksi, ennen kuin sydämen lyöntimäärä tulee täyteen. Meillä isommilla nisäkkäillä on hieman enemmän aikaa ja toki meillä kaikilla on omat tehtävämme täällä maapallon ekosysteemissä, joka kulkee omaa elinkaartaan. Toisista asioista saamme nauttia pienen hetken toistuvasti vuodesta toiseen, kuten keväisistä kirsikankukista. Ja toiset asiat viipyvät luonamme pidempään jättäen meille muiston, jota saamme kantaa mukanamme päivien loppuun.
Kun lasketaan kaikki nämä tekijät yhteen, lemmikeillä vanhuusvuodet alkavat aikaisin. Kissoille seniori ikä voi koittaa jo 8 vuoden iässä. Suuret koirat taasen tulevat seniori ikään jo 4-5 vuoden iässä kun taas pienemmillä koirilla vanhuus alkaa vasta 8 vuoden iässä. Erittäin suuri kokoisten koirien elinkaari on jo tiensä päässä 7 vuoden iässä. Emme ehkä suurilta osin voi vaikuttaa lemmikkiemme elämän pituuteen, mutta elämänlaatuun voimme sitäkin enemmän.
Ikääntyminen tapahtuu meille kaikille samalla tavalla. Pitämällä huolen seuraavista asioista voimme pitää huolta lemmikkimme hyvinvoinnista ja antaa niille mahdollisesti muutaman elinvuoden lisää.
Aineenvaihduntamme hidastuu ja ravintoaineiden imeytyminen ei ole enää samalla tasolla kuin nuorena. Valitsemalla lemmikille seniori ruuan, varmistamme ettei se saa liikaa kaloreita, mutta kuitenkin tarpeeksi proteiinia pitääkseen yllä vahvaa lihaksistoa sekä riittävästi kuitua edistämään suolen toimintaa. Sopivan painon ylläpitäminen on tärkeä osa eläimen hyvinvointia. Painonnousu tapahtuukin koirille melko varkain vanhemmalla iällä liikunnankin jäätyä vähemmälle. Kissat taas ovat taipuvaisia laihtumaan liiaksikin viimeisinä elinvuosinaan. Eläinlääkäri käynneillä voit rohkeasti ottaa esille lemmikin painon ja pyytää ohjeita ongelmatilanteen suhteen. Yleiset taulukot siitä, paljonko vaikkapa tietynrotuisen koiran tulisi painaa, ovat hyvin suuntaa antavia. Eläinlääkäri osaa opastaa lemmikkisi äärellä, miten voit tarkkailla painoa ja mikä optimi paino olisi.
Lihaksistomme heikkenee iän myötä ja vaatii enemmän työtä lihasvoiman ylläpitämiseen. Ihmiset käyvät kuntosaleilla ja voimailevat, jotta lihaskunto pysyy riittävänä. Koiralle hyviä aktiviteetteja ovat uiminen tai jopa vesikävely sekä taakkojen veto. Liikunta tarjoaa sopivaa virikettä ja aktiviteettia päivään, teille molemmille. Myös ikääntyvän lemmikin liikunnasta on hyvä huolehtia, sillä ”liike on lääke”. Myös nivelvaivoista kärsivät lemmikit hyötyvät kevyestä ja nivelystävällisestä liikunnasta kuten uinnista. Liikunta lisää nivelten hyvinvointia. Vanhemmiten hyvä yleissääntö on, että usein ja sopivasti. Siinä missä pitkään paikallaolo on myrkkyä meille, se on sitä lemmikeillekkin.
Päivien mittaan saatamme huomata ettemme ole enää yhtä notkeita kuin parhaimpina vuosinamme. Siispä kannattaa pitää huolta kehosta ja venytellä. Koirille on tarjolla hierontaa ja fysioterapiaa sekä akupunktiota verryttämään kehoa. Lääkkeiden lisäksi monet lisäravinteetkin ovat hyvin tehokkaita apukeinoja mm. nivelrikon hoidossa.
Yksi usein vähemmälle jäävä asia on mielen vireystaso. Aivojumppaa ja sosiaalista kanssakäymistä tarvitsevat kaikki. Ihmisille ristikot ja sudokut tarjoavat aivopähkinöitä ja eläkeikäisille monenlaiset järjestöt tarjoavat mielekästä toimintaa muiden ihmisten parissa. Koirille ja kissoille olisi hyvä olla myös jokin tehtävä, josta ne saavat virikkeitä päiväänsä. Myös vanhalle lemmikille voidaan opettaa uusia temppuja. Tarjoamalla erilaisia aktiviteetteja päivään lemmikin mieli pysyy virkeänä ja siinä samalla kuin puoli vahingossa se saa myös tärkeää liikuntaa. Oma tärkeä päivittäinen riittinsä voi olla vaikkapa lempileluankan etsintä.
Riski sairastua kohoaa myös iän myötä, kun immuunipuolustus heikkenee. Lisäämällä ravintoomme runsaasti vitamiineja, voimme vaikuttaa terveyteemme. Koirat ja kissat saavat immuunipuolustukselle tärkeitä ainesosia mm. sisäelimistä. Säännölliset eläinlääkäri käynnit ja perustarkastukset auttavat pysymään kartalla lemmikin hyvinvoinnista ja mahdollisiin epäkohtiin päästään vaikuttamaan ajoissa, ennen kuin tilanne pääsee mahdottomaksi. Eläinlääkäri voi tarjota myös ulkopuolista näkemystä koiran hyvinvointiin, vaikkakin Sinä varmasti tunnet lemmikkisi parhaiten.
Toivommekin teille lukijoille ja lemmikeillenne virkeitä yhteisiä elinvuosia.
