Minä & elämäni koirat - koulutuksellisesti

 Milla & Venla

Milla & Venla

Minä & elämäni koirat - koulutuksellisesti

Sallin kuulumiset, tilannekatsaus

Salli on nyt 5 kuukautta vanha ja koulutus alkaa pelaamaan yhä tärkeämpää roolia. Aikaa pienten lasten kanssa ei meinaa millään kunnon koulutukselle tai pentu-kursseille riittää, vaikka juuri nythän se kouluttaminen olisi tärkeää, jotta tulevat vuodet olisi kiva nauttia tottelevaisesta koirasta, jonka kanssa arkikin on helpompaa. Olenkin yrittänyt sisällyttää koulutusta kaikkeen arkitouhuamiseen ja pitää illalla lasten mentyä nukkumaan tehokkaan koulutus hetken.

Koulutushistoriastani ja aiemmista koiristani

Venla

Aiempien koirieni koulutukseen olen käyttänyt rutkasti aikaa. Ensimmäinen, 16 vuotiaaksi elänyt bichon frise Venla osasi kaikenlaisia sirkustemppuja ja oppi kaiken helpolla. Perustottelevaisuus taasen ei ollut hallinnassa. Koiraa tuli hemmoteltua liikaa, eikä kiltin sievän koiran karkailua kukaan pitänyt pahana asiana.

 

Milla

Toinen koirani, espanjan vesikoira Milla, koulutettiin alusta asti kaikkien oppaiden mukaan, käytiin kurssit, sosialistettiin ja harrastettiin ja silti lopputuloksena oli pelkoaggressiivinen, läheisriippuvainen, lapsiin vihamielisesti suhtautuva koira. Ongelmat pahenivat vuosien myötä eikä enää ongelmakoira-kouluttajienkaan kanssa asiaan saatu parannusta. Millalle löytyi onneksi koti, jossa ongelmatilanteiden kanssa pärjättiin paremmin kun kodissa ei ollut pieniä lapsia.

 

Nykyinen koirani Salli

Vuoden ajan luopumisesta toivuttiin ja sitten meille saapui nykyinen koiramme, australian labradoodle Salli suurten odotusten kera. Ja hyvin on Salli meille sopeutunut. Taustalla olevat rodut tekevät siitä oppimiseen halukkaan, leikkisän ja rohkean koiran. Tällä kertaa emme ole temppuihin keskittyneet vaan käyttäneet lyhyet oppimishetket asioihin, jotka helpottavat arkielämää koiran kanssa.

Keskity olennaiseen

Mielestäni tärkein käsky on ”tänne”. Se suojaa koiraa vaaratilanteilta, antaa mahdollisuuden pitää koiraa vapaana (sallituissa paikoissa tietenkin) ja estää karkuretket. Tähän käskyyn panostin heti ensi päivästä lähtien. Aluksi Salli tulikin luoksemme heti käskyn kuultuaan tilanteessa kuin tilanteessa. Viime aikoina toiset koirat ja ihmiset ovat kuitenkin tuntuneet kiinnostavammalta ja olen joutunut tehostamaan koulutusta sen osalta uudelleen. Salli osaa myös ”istu” ja ”maaten” käskyt. Paikallaan olo vaatii vielä paljon harjoitusta, etenkin ulkona. Remmissä kulkemiseen olisi pitänyt enemmän panostaa, mutta se on vaikeaa kun mukana on ulkona myös pienet lapset. Olen myös sitä mieltä ettei remmissä muita koiria eikä ihmisiä tervehditä ilman lupaa, mutta tämänkin asian vahvistaminen on jäänyt lasten perässä juoksemisen vuoksi liian vähälle.

 

Jos koiran kouluttamiseen ei meinaa riittää tarpeeksi aikaa, on tärkeää toimia kuitenkin arkisissa tilanteissa oikein. Esimerkiksi ei anneta koiran rynnätä ulko-ovesta ensimmäisenä, viedä ruokaa pöydästä, hypätä takakontista ilman lupaa tai päättää remmissä vetäen mihin suuntaan omistaja perässä tulee. Kun perustilanteissa toimii johdonmukaisesti, mielellään jotain koirankoulutus opasta noudattaen ja keskittyy muutamiin perustottelevaisuus harjoituksiin (tänne, paikka, irti…) on tuloksena mitä todennäköisimmin mukava, toimiva koira.

Uusia ideoita

Vasta törmäsin Tim Ferrisin podcasteja kuunnellessani (rakastan podcasteja, niitä voi kuunnella monien automaattisten toimintojen, kuten siivoamisen lomassa) jaksoon, jossa huippumenestynyt koirankouluttaja Susan Garrett jakaa näkemyksiään koiran kouluttamisesta. Tuli heti fiilis, että tuota ja tuota pitää kokeilla.

Podcastin voi tsekata täältä:  

http://fourhourworkweek.com/2016/11/14/susan-garrett/

Kuulen mielelläni myös sinun kokemuksiasi ja näkemyksiäsi erityisesti

koira lapsiperheessä & kiirettä pitää –tyyppisessä elämässä :)

Rauhallista joulua ja mahtavaa uutta vuotta 2017!

 

Miia